Eilisen lauantain piikkaustalkoot kutistuivat vain kahteen, mutta sitäkin ahkerampaan mieheen. Piikkauksessa käytettiin apuna paikallisen vuokrausyrityksen avajaisista vuokrattua piikkauskonetta, 60 € / viikonloppu.

Melkein koko lattia saatiin piikattua ja kannettua siirtolavalle. Siirtolavan suhteen kävi tuuri, sillä paikallinen jätekuljetusyritys, jonka asiakkaita siis itsekin olemme, toi lavan pihaamme 1 euron päivävuokraan. Eikä lavan tyhjennyskään tule maksamaan paljoa, koska betoni käytetään jossain muualla tien tekemiseen. Alla olevassa kuvassa lava on vielä aika tyhjä...

Vaikka betonilattia saatiinkiin piikattua auki, on sen alla olevassa kivisessä hiekkamaassa vielä kaivamista ja kantamista. Kaikki aikanaan...

Kiitos talkoolaisille, projektimme on taas saanut askeleen eteenpäin!

 

Suurin ongelma kellariremppaa aloittaessa on siellä olevien rojujen uudelleen sijoittaminen. Meilläkin on nyt kuisti ja grillikatos täynnä tavaraa ja joudumme vielä varmasti turvautumaan naapurissa asuvien appivanhempien säilytystiloihin. Mielestäni en ole ollut koskaan mikään keräilijätyyppi, mutta kummasti sitä täyttyy tällainen rintamamiestalokin kahden ihmisen tavaroilla...

Alla kuva söpöstä Porin Maijasta, joka joutuu muuttamaan kellarista. Emme kuitenkaan aio hävittää kapistusta, kyllä sille joskus löytyy käyttöä...

Vihdoin kellari alkaa tyhjentyä tavaroista...

...ja voimme kokeilla kuinka kovasti betonilattia istuu paikallaan.

Tunnin kangen kanssa ähkimisen jälkeen lattiasta on lähtenyt vain pieni pala. Täytyy siis turvautua piikkauskoneeseen tai timanttilaikkaan, jonka kanssa lattian saa leikattua pienemmiksi ruuduiksi. Allekirjoittanut kuuluu höyhensarjaan eikä varmasti olisi kovin hyödyllinen lattian kaivamisessa tai poiskantamisessa, joten päätimme järjestää talkoot ensi viikonloppuna. Eiköhän se lattia saa kyytiä kun kylmää olutta ja hyvää ruokaa riittää ja luvassa on remonttisauna päivän päätteeksi.

Tästä se nyt sitten alkaa, todennäköisesti työmäärältään suurin remontti rakkaassa rintamamiestalossamme; kellariremppa. Tarkoitus on laittaa kaikki uusiksi; sauna- ja pesutila uusiksi, eristää koko kellari asuinkäyttöön, lattialämmitys ym. Kellarissa on saunan lisäksi yksi iso tila (4 x 4 m), josta teemme takkahuoneen isoine löhösohvineen, yksi pienempi huonetila, josta tulee varasto-/työhuone sekä epämääräinen tila portaiden vieressä, jonne tulee baari.

Ensimmäinen mietittävä seikka on tietysti kellarin kosteuseristäminen. Talomme on rakennettu rinteeseen ja alapuolisen seinän ja sivuseinien eristäminen ulkopuolelta sujunee ongelmitta, mutta päänvaivaa tuo kokonaan maan alla oleva seinä. Ulkopuolelta seinän vierestä ei pääse kaivamaan, sillä päälle on rakennettu kuisti pesutiloineen. Sadevedet täytyy pyrkiä ohjaamaan talon ohi ränneillä ja salaojilla. Tämän seinän kosteuseristys selvinnee myöhemmin.

Kellarissa on tällä hetkellä huonekorkeutta n. 205 cm, joka saa riittää jatkossakin. Lattiasta täytyy piikata betoni pois ja kaivaa ainakin 20 cm, jotta saadaan tarvittavat eristeet ja uusi betoni lattialämmityksineen tilalle. Muutamaan kohtaan kaivetaan myös syvemmät ojat salaojille. Jotta voimme alkaa kaivaustyöt, piti ensin selvittää kuinka syvälle maan alle perustukset menevät.

Yllätykseksemme perustukset ja rivinteeraus päättyvät suurin piirtein samaan tasoon tämänhetkisen lattian kanssa. Täytyykö todella lähteä valamaan lisää perustuksia koko talon matkalta?? Appiukko onneksi tunsi yhden talomme rakentajista (tänä päivänä siis n. 85-vuotias), joka tulikin mielellään selventämään meille sen aikaista rakennustapaa. Noin 60 vuotta sitten, kun meidänkin talomme on rakennettu, betoni oli kortilla, joten perustusten alle kaivettiin oja, joka täytettiin kivillä. Tämä tieto helpotti sen verran, että päätimme valaa betonia lisää vain rivinteerauksen alle, jotta pääsemme kaivamaan lattiaa. Iso homma sekin...

Rakentajamies tiesi kertoa myös mielenkiintoista historiaa talostamme. Talomme rakennuksessa käytetyt tiilet ja hirret ovat peräisin kylällä aikanaan sijainneesta (tänä päivänä kotiseutuhistoriakirjoissa mainitusta) seurantalosta / kylätalosta. Tuo talo paloi ja palamattomasta osasta siis rakennettiin ainakin meidän talo. Talomme tiilissä ja hirsissä onkin selvästi nähtävissä hiiltyneitä kohtia. Toinen mielenkiintoinen historiatieto oli, että talomme rakennuksen aikanaan aloittaneen miehen vaimo kuoli perustusten ja hirsirungon valmistuttua ja tässä vaiheessa mieheni isoisä osti keskeneräisen talon ja rakensi sen loppuun. Olemme siis mieheni kanssa talon toiset tai kolmannet omistajat, riippuu miten laskee :) 

Muutin kolmisen vuotta sitten nykyisen mieheni luo n. vuonna 1945 rakennettuun rintamamiestaloon. Talo oli aiemmin kuulunut mieheni isoisälle, ja se oli mieheni siihen muuttaessa lähes alkuperäisessä kunnossaan. Joitain muutoksia ja remontteja tietysti oli vuosien varrella tehty, mutta lähtötilanne oli laittaa kaikki uusiksi. Kun itse ilmestyin kuvioihin, oli talo maalattu ulkoapäin ja olohuone ja ruokahuone keskikerroksessa jo remontoitu täysin.

Kolme vuotta on nyt yhdessä asustettu ja eletty lähes koko ajan jonkinlaisen remontin alla. Ensimmäisenä oli huutava tarve saada keskikerrokseen pesutilat. Aiemmin talon ainoa pesu- ja kodinhoitotila oli saunan yhteydessä kellarissa, joka muutoin ei ollut asuinkäytössä. Talvella siis lämpötila lähenteli pakkaslukemia ja suihkuun tallustellessa todella heräsi :) Myös pyykinpesukone sijaitsi kellarissa ja pyykkejä pesuun laittaessa, niistä sai ensin ravistella hämähäkit pois. Pesutilat rakennettiin sisääntulon yhteyteen aiemmin kylmän kuistin tilalle. Kuisti oli niin iso, että siihen mahtui hyvin eteinen ja reilut pesutilat. Sauna on edelleen kellarissa.

Seuraava projekti oli keittiö. Keittiön remontointi sujui nopeassa tahdissa, sillä inspiraation puuttuessa mikroruoan syöminen ja astioiden pesu kylpyhuoneessa motivoivat kummasti jatkamaan. Lopputulokseen olemme molemmat enemmän kuin tyytyväisiä. Alla muutama kuva.

Välissä remontoimme myös eteistilat, mutta seuraava suuri projekti oli koko yläkerta. Yläkertaa tehtiin kuin iisakin kirkkoa, pitkään ja hartaasti, mutta nyt on onneksi (melkein) valmista. Yläkerrassa oli ennen kylmät tilat molemmissa sivuissa, aulatila ja yksi makuuhuone. Otimme kuitenkin koko tilan käyttöön ja nyt yläkerrassa on kaksi isohkoa makuuhuonetta, iso vaatehuone, pieni varastotila ja aulatila.

Yläkerran remontoinnin jälkeen, päätimme mieheni kanssa, että nyt nautitaan työmme jäljestä eikä aloiteta mitään projektia pitkään aikaan, sillä asuinkerrokset olivat nyt kunnossa. Kesän tullen kuitenkin piti alkaa tietysti heilumaan pihalla ja laittamaan sitä kuntoon ja eilen, 8.syyskuuta, lyötiin ensimmäinen lapionisku kellaritiloissa...

Alla muutama kuva kellarin lähtötilanteesta.